sunnuntai 26. lokakuuta 2008

Tästä kaikki alkoi...

Vuonna 2004 asuimme vielä kerrostalossa, 60 neliössä. Olimme kaikessa hiljaisuudessa etsiskelleet omakotitaloa, joka täyttäisi hurjat toiveemme:edullinen rintamamiestalo läheltä keskustaa. Tontin piti olla iso, naapurit mahdollisimman kaukana. Talon piti olla asuttavassa kunnossa. Ihmeellistä kyllä, toiveemme täyttävä talo löytyi netistä aivan sattumalta. Osittain juuri rempattu rintamamiestalo muutaman kilometrin päässä keskustasta, 2000 neliön tontti, jossa myös navettarakennus sekä sauna/varasto. Ei mikään kaunotar, mutta varsin kehityskelpoinen yksilö kylläkin.

Mies lähti yksin välittäjän kanssa tutustumaan taloon ja viipyi sillä reissulla ikuisuuden. Kotiin palatessaan homma oli selvä; tässä se meidän Koti on! Talo oli varsin kurjassa kunnossa ulkoapäin, mutta sisältä alakerta oli melkein kokonaan uudistettu. Yläkerta oli täysin avointa tilaa, osittain ilman ikkunoita.

Sisäänkäynti oli kuin mistäkin pulsukämpästä; ihmiset olivatkin varsin hämmästyneitä kun pääsivät sisälle. Tai oikeammin järkyttyneitä paremminkin.

Ei kommentteja: