lauantai 6. marraskuuta 2010

Yövieras:)

Äitini työkaverin pihaan oli majoittunut kollipoika. Siellä se oli kai jo pidemmän aikaa majaillut, oikein ihmisystävällinen ja kuulemma tämän kevään/ kesän pentu. Äiti meille sitä tarjosi, kun piti katti saada pakkaselta turvaan, eikä tuo työkaveri sitä pystynyt ottamaan itselleen. Oli kuulemma etsitty omistajaakin ahkerasti...no, tuokaa vaan meille...heh...

Ylläri olikin melkoinen, kun kolli tuotiin meille. Herra oli järjettömän iso, isompi kuin meidän Nasse! Muuten oli ihan Terron näköinen, välillä itsekin meni sekaisin kumpi on kumpi, kun pikaisesti vilkasi. Eikä tämä katti ihan nuori enää ollut, hampaatkin sen verran huonossak unnossa ettei raksujakaan syönyt.

Ilta meni hyvin, "Topi" oli oikein seurallinen ja heti kuin kotonaan. Meidän katit olivat puolustuskannalla, mutta yö meni ihan hyvin. Aamulla alkoikin rähinä. Topi vahti ruokakuppeja ja koitti mennä yläkertaan. Terro kävi päälle, ja jossakin vaiheessa oli rähinä pystyssä Nassenkin kanssa. Lopulta Topi lähtikin sitten kissarankkurille, koska meidän katit olivat niin sekaisin tulokkaasta. Toivottavasti uusi ja rakastava koti hänelle löytyy. Oikein mainio katti muuten, todella rauhallinen ja kiltti, antoi lastenkin retuuttaa:)


Pikkukatti oli oikein pörheenä Topin aikana, saatiin naureskella pientä lamppuharjaa. Netta on kotiutunut niin hyvin, uskaltaa täällä metelissä makoilla laiskana olkkarin matolla. Erikoista Netassa on hiljaisuus. Ei pidä minkään laista meteliä, paitsi pärisee niin että koko talo raikuu. Muuten ei mourua, ei mauku. Nasse saa siis edelleen pitää mölyään ihan rauhassa.
Pihalla olisi puuhaa vaikka millä mitalla, huh. Haravointi on ihan hullun hommaa, se ei lopu täältä koskaan. Nyt haaveilen muutamasta ulkovalosta, koska piha on todella pimeä ja iltaisin ois kyllä kiva vielä siinä touhuilla. Pitääkin ehdottaa isännälle. Jotain valaisimia meillä on valmiina varastossa, mutta tarvittais sähkömiestä.
Sähkömiehet on muuten ihan oma rotunsa. Meillä niitä on täällä käynyt useampia, ja paino sanalla käynyt. Eräskin toi varmaan satojen eurojen arvosta työkaluja ja tarvikkeita meille, ja sen jälkeen ei miestä näkynyt. Mistähän sellaisen luotettvan oikein hommais...

lauantai 23. lokakuuta 2010

Ruokiksen uusi ilme!



Ja tältä näyttääpi ruokahuoneemme:). Olen aivan ihastunut uuteen tapettiin, koko huushollin ilme muuttui kertaheitolla. Vielä osa tapetoimatta, verhotangot hakusessa jne, mutta kyllä se tästä...

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Kurnauskis!

Pieni kissaneito Netta on meillä ollut jo kolme yötä!Hurmaava katti kertakaikkiaan. Eka yö meni mamman perään itkiessä ja selkeästi Nettaa harmitti, kun Nasse ei millään lähtenyt leikkiin mukaan. Typsy kävi puskemassa kollia sitkeästi useamman kerran, mutta aina sai vaan murinaa kiitokseksi.
Toisena yönä Netta löysikin jo tiensä meidän sänkyyn ja tykkää siellä nukkua miehen kainalossa( ja pyydystää varpaita)tai mun mahan päällä. Nassen kanssa ovat jo niin kavereita, että eilenkin kolli pesi vauvan päästä varpaisiin ja hienosti leikkivät keskenään.

Pojatkin ovat aivan innoissaan, tosin esikoista pitää välillä muistuttaa, että Netta ei ole lelu. Hän unelmoi saavansa kisun kainaloonsa nukkumaan, katotaan koska neiti sinne uskaltautuu:)
Äitikin sai hyvän tekosyyn suunnata sisustuskaupoille:D. Kissanpentu syö tietty eri sapuskaa, mitä isommat. Eikä niitä voi missään kaapissa säilytellä, vaan piti saada oma peltinen säilytyslaatikko, tietty. Best for my Pet lukeekin nyt siinä. Harmi vaan, kun en osannut päättää kaupassa, otanko mustan vai valkoisen, valkeaan sitten päädyin ja se harmitti jo heti kotona. Nooh, ihan jees tuokin on. Samaisessa putiikissa olin aiemmin nähnyt tosi hienoja rottinkisia kissojen pesäpaikkoja, kaksikerroksisia. Nyt ne oli myyty loppuun, onneks mustissa ja mirrissä näkyi niitä olevan. Joku pakkomielle saada sellanen:D

torstai 7. lokakuuta 2010

Uusi perheenjäsen ;)

Eilen olikin kiva päivä!
Täällä blogissakin on sillon tällön vilahdellut perheemme karvaiset lapset, eli maatiaiskissat Terro ja Nasse. Kaikessa hiljaisuudessa ollaan seikkailtu netissä eri kasvattajien sivuilla ja etsitty "sitä oikeaa" kissalaa. Vihdoin se sitten löytyi:) Eilen matkasimmekin sitten tuonne Sastamalan suuntaan Tupuliinin kissalaan näyttäytymään Otson kanssa kissalan emännälle ja katsastamaan meille tarjottua "Netta"- kisua. Kyseessä on siis norjalainen metsäkissa. Lapsuudenkodissa meillä olikin norski Mörri, ja ihana kisu se olikin. Siksi rodunvalinta ei ollut kovin vaikea!
Kuvat ovat vähän surkkuja, mutta kyllä näkee mikä kaunotar meidän perheen tuleva tyttövauva onkaan! Neiti on luovutusikäinen jo ensi viikolla, ja minusta on tosi hienoa, että kasvattaja tulee näillä näkymin hänet tuomaan. Mä olen vähän "kummallinen" siinä suhteessa, että haluan kuitenkin eläimelle parhaan mahdllisen kodin, vaikka se sitten tarkottaisi sitä, että se ei tulisikaan meille. Nyt kasvattaja pääsee katsomaan, millaiseen kotiin kasvatti pääsee.

Minua kiinnostaisi myös kissanäyttelyt. Muutaman kerran ollaan pikaisesti lasten kanssa käyty piipahtamassa näyttelyissä, mutta ei mulla niistä ole mitään hajua sen enempää. Nyt pitääkin tentata kasvatajaa ja onneksi tuttavapiirissä on jokunen näyttelyissäkävijä. Mielestäni vastuullisen kasvattajan pitää saada hieman "feedbackiä" kasvatustyöstään, ja mikäs sen parempi kuin näyttelyt, jotka on nimenomaan sitä varten.
Oli muuten aivan ihana paikka se kissala, ihan unelma! Tosi upeat puitteet maaseudunrauhassa, upeita, hyvävointisia ja leikkisiä kissoja ja koko perhe oli erittäin miellyttävä; ihan kuin olisin tullut kotiin:).
Tänään alotetaankin sitten tapetointia, saa pikkukissa sitten raapia uutta pintaa;D. Olohuone on työjärjestyksessä ekana, koska ruokahuoneessa on edelleen vanhat tapetit seinässä. Ai mitenniin kestää...
Varoitan nyt blogiania seuraavia; tulen todennäköisesti hieman lisäämään eläin/lapsiaiheista jutustelua sattuneesta syystä, mutta pääpaino varmastikin on meidän ihanassa talovanhuksessa:)


tiistai 5. lokakuuta 2010

taas tapettia...


vielä odottaa edellisetkin tapetit tossa laittajaa, ja menin silti ostamaan lisää:). Olohuoneen seinät kun on odottaneet maalausta ja hetken pähkäiltyäni päätinkin laittaa niihin tapetit.On ne kyllä kotoisammat ja koska ruokahuoneen kanssa ovat lähes yhtä tilaa, sointuvat paremmin yhteen, kuin kolkko maalipinta.
Yllä näyte olkkarin tapeista, samaa Decor Maisonin Modern Classics- sarjaa.

torstai 9. syyskuuta 2010

hupsista...

mun piti joku kuvakin tänne latailla, mutta taisin kadottaa ne jonnekin koneen syövereihin...eniveis, mulla on kriisi. mä nimittäin tajusin yhtenä aamuna yhden oleellisen asian. mun on PAKKO maalata eteinen. siihen vedettiin aikanaan tuo tosi jännä harmaa, mikä sitten isona pintana on liila. eihän se sitten passaa enää lainkaan, kun ruokahuone "punastuu"...hainkin muutaman värilastun...koitan kuvailla niitäkin jossakin välissä.

kauheeta kiirettä koko ajan pitänyt, meillä on vieraita malesiasta asti ja vähän mennyt päivärutiinit sekaisin. kaikenkukkuraksi jääkaappi alkaa todellakin olemaan meidän perheelle liian pieni ja uuden osto aiheuttaa päänvaivaa...mä nimittäin kelpuutan vain retro- smegin:). enkä osaa päättää väriä;D( auttakaa mua; punainen, musta, vitivalkoinen ...vai kenties joku muu?)

keskiviikko 18. elokuuta 2010

Keittiö elokuussa 2010

Keittiö on kokenut pientä kasvojenkohotusta tässä vuosien mittaan, ihan kaikessa rauhassa. Pariskunta, jolta ostimme talon 6 vuotta sitten, olivat rempanneet keittiön. Tyyli oli sopivan maalaisromanttinen meidän makuun, mutta värimaailma oli todella tunkkanen. Blogissa on kuvia lähtötilanteesta, huh. Kaapistot on kunnon puuta, mutta pyökki ei oikeen meitä viehättänyt...Mies maalasi kaapinovet valkoiseksi, ja meikäläinen on tässä kesän aikana maalaillut valkeaksi runkoja. Kesken on vielä:). Lattiat oli koivu/vaahteralaminaattia, tasot mahongin väristä massiivipuuta...vanha keittiönpöytä oli kuin piste iin päälle, sillä sen kansi oli tummunutta mäntyä...johan oli alunperin ihan kaikkien puusävyjen kirjoa;D. Keittiön pöytä on nykyään lastenhuoneessa ja ostimme Ikeasta saarekkeen ja tuolit. Kaappitilaa ei ole koskaan liikaa, ja saarekkeen hyllyille saa hyvin kattilat sun muut isot ja tilaavievät astiat, joiden on kuitenkin hyvä olla käden ulottuvilla. Moni on kysyny, ollaanko tehty keittiöremppa, mutta aika pienellä koko tilan ilme on saatu muuttumaan. Myös hella maalattiin valkoiseksi, se oli alunperin tummanruskea. Edelliset omistajat olivat sen maalanneet ja kertoivat etsineen oikeaa ruskeaa sävyä hartaasti...sorry, vähän tuli huono omatunto kun maalasin päälle, mutta nou kän duu:)
Tässä kuvakulma ruokahuoneen puolelta keittiöön. Ompelin Tilda- kankaasta verhon saarekkeeseen, tosin nyt jo kyllästyttää kuosi aika pahasti. Ehkä jouluksi sitten kehitän jotain muuta. Saarekkeen avonaisiin sivuihin on tarkoitus vielä laittaa näkösuojaksi valkoinen paneeli, mutta eipä tässä ole mikään kiirus asian kanssa...

Tässä vielä eteisestä kuvattuna. Ikean penkki maalattiin Annie Sloanin kalkkimaalilla. Kuvasta juuri ja juuri näkyy saarekkeen yllä oleva peltinen valaisin, sen tilalle kaipaan jotain muuta, ehkä pientä mustaa kristallikruunua...sen tiedän sitten, kun se tulee jossakin vastaan:). Tapettejakin tähän huoneeseen on tohon akkunaseinälle vaihdettu, ihanaa pilkkutapettia Terran alekorista! Vanha tapetti olikin todella työläs poiustaa, vinyylitapettia johon oli vedetty maali päälle. Eikä gyprocissa ollenkaan pohjamaalia- voitte kuvitella millaista ylihidasta nyppimistä sen poistaminen oli. Pieni seinänpätkä astiakaapin takaa pitää vielä tapetoida, ostin viisaana tapetinpoistoainetta odottamaan inspiraatiota.
Tässä siis meidän kööki.


tiistai 17. elokuuta 2010

Ruokahuoneen muutos:)

Aivan ahdistuin ruokahuoneen kanssa:D. Siispä piti laittaa tuulemaan! Takseinän kynttilät lähtivät ja tilalle laitoin lautashyllyn. Tosi kiva saada sekin pitkästä aikaa taas näkyville. Valaisimetkin vaihtuivat. Olin jo pitkään kuolannut tuota mustaa lamppua ja nyt oli pakko se ostaa. Toinen vaihtoehto olisi ollut joku kunnon kristallikruunusysteemi, mutta koska olkaarissa on jo hieman romanttisempi valaisin, kaipasin hieman simppelimpää tähän huoneeseen. Mattokin vaihtoi väriä valkoisesta mustaksi. Vielä kun joku tulisi sen joka päivä imuroimaan niin olisin tyytyväinen:D Jossakin vaiheessa taidan hankkia tuoleille ne huput. Nyt vaan ne mietityttävät, sillä perheessä on kuitenkin kolme alamittaista tahmatassua, enkä jaksaisi koko ajan olla pesemässä ja silittämässä. Ne kyllä ovat olleet hankintalistalla jo vuosia, että ehkä ne vaan pitää hankkia. Siirsin muuten tuon senkin muurin edestä tuohon akkunan alle.



Kävin pitkästä aikaa taas Kontissa ja tarttui mukaan tuo ihana pitsireunainen liina. Hinta tais olla 5,50e, eli ei mikaan hirvee hinta, sillä kunto on todella hyvä. Ja pyykkiteline tossa akkunan edessä kuuluu meidän ruokahuoneen vakiovarustukseen:)

Tässä vähän näkymää rappusille ja "kodariin"...meillä pyykkihuolto tapahtuu rappusten alla ruokahuoneessa. Kivoja nää vanhat talot, luovuuttaan saa käyttää ja kaikkea voi tehdä missä vaan huoneessa;). Ruokahuoneessa kuivataan talvella pyykitkin.
Rappuset on ihan kesken, tosin ollaan jo niin totuttu niihin, että saavat kesken ollakin. Lakatut raput ovat todella liukkaat, eikä värikään miellytä. Ylläri, että valkoinen tai ihan vaalea helmenharmaa maalipinta olis mukavampi. Reunaan on tarkoitus maalata kaistale sillä liukestemaalilla ja myös numeroida askelmat sabluunan tai tarrojen avulla. Urakka vaan odottaa tekijäänsä...




Tämä taso oli akkunan alla, ihan kivasti se tohon muurinkin eteen sopii. Huone on viihtyisämpi nyt, kiitos vinkeistä vielä! Arvatkaapa muuten mitä autotallissa odottaa? Ne uudet, punaiset kukkatapetit! Maksoivat omaisuuden, mutta nykyiset on niin reikaleina että ihan hävettää. Nyt aletaankin pikkuhiljaa repimään vanhoja pois:)



sunnuntai 1. elokuuta 2010

Murheenkryyni

Pitkään olen jo harmitellut ruokahuoneen tunnelmaa. Se on jotenkin niin kolkko. Lisäksi huoneessa ärsyttää lukuisat pystylinjat; pystyraitatapetit, 2 roikkuvaa valaisinta, 2 pitkää kynttiläjuttua seinällä, amppeli, kierreportaiden pinnat, tuolien selkänojat...
Huone on kodikkaampi, kun siellä on pitkät verhot, mutta lasten takia en voi sellaisia laittaa. Pojat roikkuvat niissä ja tuleehan ne sieltä alas, tästä "kivat" muistot lattiassa...
Akkunan alla oleva taso on väliaikaisratkaisu, kunhan löydän jotain persoonallisempaa, samoin sen ja astiakaapin välissä olevat pahvi- ja muovilaatikot ( ei ne juuri tästä näy, mutta tarkkasilmäisille tiedoksi eniveis;))ovat matkalla työmaalle, vaikka ovatkin kai juurtumassa jo kotiin...Vaalean maton tilalle on tulossa musta puuvillamatto, nyt on jokin musta kausi menossa ja musta- valkoinen ripauksella pellavaa on mulle nyt se miellyttävin vaihtoehto.
Tuoliongelma saattaisi ratketa joko uusilla tuoleilla ( liian kallista, koska haluiaisin Riviera Maisonin rottinkituolit tai tolixit) tai sitten irtohupuilla...Olen myös miettinyt tapetointia, mutta lapset saa kyllä uudetkin ihan kamalaan kuntoon, niin tiedä sitten siitä ( täällä blogissa oli kuvakin siitä ihanasta punaisesta tapetista). Vai ottaisiko pois nuo kynttilähommelit? No, tässä syksyn aikana jotain kehitän tälle huoneelle, mutta ideoita otetaan vastaan;)

keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Tuunausta;)

Lapsilla oli taas luovuus huipussaan. Äidin tuunaama olohuoneen lamppu ei ollut ollenkaan hyvä ilman Myyrä- tarraa. Noh...ei kyllä miellyttänyt meikäläisen silmää niin paljon, että Myyrä olisi siihen saanut jäädä paikalleen, mutta kuva piti tietty ottaa muistoksi:) Pappa ilahdutti meitä jokin aikaa sitten tällä lipastolla. Jokin vuosikausia mukana kulkenut yksilö, ei varsinaisesti rahassa mitattuna taida olla minkään arvoinen, mutta tunne arvoa on sitäkin enemmän. Pappa hioi ja maalasi Annie Sloanin kalkkimaalilla, mun hommaksi jäi sitten vedinten hommaaminen. Niitä ei tuntunut suomalaisista verkkokaupoista löytyvän millään. Heti, kun löytyi kivan näköiset, ei niitä tietenkään ollut varastossa kuin 1 tai 2 . Ruotsalaisesta Country by mail- nettikaupasta napsuttelin sitten nupin jos toisenkin, olivat jopa edullisempia siellä kuin Suomessa. Mies kysyi paketin tullessa, että paljonko nuppeja oikein tilasinkaan...*hups*...Ruokahuoneen senkkiin niitä tuli myös, sekä makkarin yöpöydän laatikoihin ja kuistin penkin laatikoihin. Penkki muuten odottaa valkoista maalia, ylläri:)

Eilen innostuin puuhaamaan pihalla oikein urakalla. Tuo "paraatipuoli", eli piha tuosta terassin edestä on oikea murheen kryyni. Niin ruma ja kolkko. Maassa kun on vaan sepeliä ja rikkaruohoja pilkistää sieltä täältä. Päätettiin, että tilataan multaa ja istutetaan nurmikkoa soralle, meille helpoin ja mieluisin vaihtoehto. Sopii rintamiestaloon parhaiten ja sellanenhan tässä olikin. Haaveilin puisesta, lähes maantasaisesta terassista myös tuohon nykyisen eteen ( mikä on siis korkeella), mutta ostinkin vaan puisia terassilaattoja siihen. Tuli aikas kivan näköstä, tosin loppuivat ihan kesken eli uusi ostosreissu on edessä. Laatoille laitoin penkin ja raahasin paviljongista ruokailuryhmän yläterassille. Siihen kaivataan nyt valkeaa aurinkovarjoa, toivottavasti löytyy ! tuntuu olevan kaikkialla joko sinisiä tai vihreitä, ja ne on kyllä ihan nou- nou. ehkä sen sinisen voisin kelpuuttaa...Projekti on tosiaan kesken, kuvaan kun valmistuu. Nyt ollaan sisällä, ihana ukonilma päällä- vihdoinkin!

perjantai 9. heinäkuuta 2010

Kesäkukkia!

En todellakaan oo mikään viherpeukalo, mutta kesällä tulee ostettua ihania kukkia...ja yleensä ne kokee aikas nopeasti loppunsa:/. Tässä pari huonoa kuvaa...Saunamökin nurkalla on vanhat kärryt, ovat seilanneet pitkin pihaa mutta nyt löytäneet hetkeksi paikkansa. Niiden eteen sitten tulee laitettua ruukkuun jotakin piristettä, ja nämä yksilöt ovat kestäneet erittäin sitkeesti meikäläisen " hoidossa" ( lue: ei hoitoa)
Etupihalla vanhat kottarit toimittavat kukkapenkin virkaa, ihanaa kun talon alkuperäiset tavarat saavat uuden elämän. Noita ei vaan siirtele kukaan kovin mielellään ruohonleikkuun tieltä, ovat todella painavat jo ilman kukkia ja multakuormaa, puhumattakaan tässä lastissa.
Ja tässä valokuvauksen oppitunteja taas; kannataa aina taustaa katsoa linssin läpi...ei oikeen hivele silmää toi ilmalämpöpumppu, vaikka kuva on muutenkin ihan kaamee...

maanantai 21. kesäkuuta 2010

Kaikki on hyrskyn myrskyn- tai ainakin heikun keikun!

Meillä on keittiö, jälleen kerran, kuin pommin jäljiltä. Innostuin edellispäivänä vihdoinkin tekemään sitä "keittiöremppaa", eli maalaamaan noita pyökkisiä kaapinrunkoja valkeaksi. Vasta hiontavaiheessa, mutta huh sitä pölyä! Tavaroita on tietenkin siirretty paikasta A paikkaan B, ts. ovat pitkin tasoja ja siihen vielä sitten saarekkeen vakiovarustus päälle, eli poikien pikkulegot. Rehellisyyden nimissä pitää sanoa, että legot saisivat häipyä meidän huushollista kokonaan...Argh. Mutta laittelen köökistä kuvia, jahka jotakin valmista tulee. Tämän viikon urakka on hioa ja pohjamaalata ainakin tuon toisen seinän rungot, ehkäpä ehdin loputkin. Omassa pihassa on vanhoja, ihania kasveja. Juhannusruusut ovat kukkineet meillä jo pitkään, tänävuonna erityisen runsaasti vieläpä. En koskaan malttaisi leikata maljakkoon mitään, mutta eilen hain kuitenkin olohuonetta koristamaan noita "juhiksia" ja ruokahuoneessa onkin sitten syreenejä. Huumaava tuoksu, ihanaa!!


Loppukevennykseksi Ilmarin, melkein 2vee, unikaverit. Herra ihan itse asetteli möllikät saappaisiinsa;). Kuvassa siis Kisu ( eli Nipsu) sekä Ippa ( eli Barbababa). Näkyypä kuvassa saarekkeen verhoakin, jonka kiireessä siihen ompelin. On muuten paljon kivempi nyt, kun kattilat sun muut ei paista olkkariin asti.
Vihdoin muistin soitella jätefirmaan, että risulavan saa hakea pois, tuo sininen rumilus on varmaan jo juurtunut meidän pihaan. Sinne saatiin aika lasti ties mitä puuntynkään, mutta tämä maaperä on niin suotuisa ihan kaikelle näköjään ja uudelleen nuo kaikki tuntuvat jo pihan vallanneet. Onneksi ei olla turhan tarkkoja:). Nyt odotellaan Pappan kunnostamaa vanhaa lipastoa meille( ei hajuakaan mihin sen laitan) ja sieltä löytyi lisää akkunanpokia( näitä voisi jopa riittää myyntiinn asti, jos eivät ole ihan kamalassa kunnossa;))sekä aivan mielettömän ihana vanha ja valmiiksi valkoinen puinen puutarhakeinu! siitä puuttuu vaan jalat, mutta onneksi oma mies hallitsee metallityöt, niin ei siitäkään ole ongelmaa. Olen n imittäin haaveillut juuri samanlaisesta keinusta jo pitkään, tuo piti jo pari vuotta sitten hakea, mutta ei meillä ollut omaa peräkärryä vielä sillon, niin ei saatu kotiin asti. Lähistöllä erään talon pihassa on samanlainen ja talon emäntä( oletettavasti;))on maalannut keinun selkänojaan upean "vesileiman". Kerrassaan loistava idea! En aioi matkia kylläkään, mutta hieno se keinu kyllä on;)
Ihanaa viikkoa!!

keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Tarroja siellä, tarroja täällä...

Tämä äiti- ihminen on hurahtanut tarrateksteihin. Kamala pakkomielle niihin. Tosin meillä on nyt vasta yksi sellainen, mutta suunnitteilla on lätkäistä sellaset myös esim makuuhuoneeseen ja lastenhuoneeseen. Lapsille ilman muuta " Siivoa jälkesi tai..." ja makkariin " Anna äitin nukkua pitkään joka aamu"...no, ehkei sittenkään;) Eiliseltä Matildan reissulta tarttui mukaan tällänen Enjoy life- teksti. Ehtoolla sitten pinna aikas kireänä jo valmiiksi päätin asentaa sen olkkariin lasten roikkuessa puntissa ja melkein onnistuin pilaamaan koko operaation. Ohjeissa neuvottiin hinkkaamaan kirjaimet siirtotarraan...juu, tein työtä käskettyä, pitkään ja hartaasti, mutta meinas silti käydä vanhanaikasesti. Lisäks muksut metelöi niin, ettei tämä tarrankiinnityskeltanokka meinannut saada tuota sisälukutaitoa käynnistymään jne...noh, seinässä on ja on kyllä todella kaunis kaikessa yksinkertaisuudessaan!
Kranssi on mun lemppari, mummu osti sen joskus mulle sisustus- ja lahjatavara KatjaMarista. Ulko- oveen kuulemma...en todellakaan raaskinut siihen laittaa, vaan paraatipaikalla saa näin kesän korvalla olla.


tiistai 11. toukokuuta 2010

Kevät tuli keittiöönkin!

Mulla on joku punainen kausi menossa. Keittiössä onkin jo jonkin verran punasta ollutkin, mm. kello, matot, penkin istuintyynyt...nyt punaista tuli lisää;). Meillähän on saareke keittiössä ja tykkään siitä kovasti; on tosi kätevä. Ainoa miinus on, että avohyllyt pursuaa ties mitä kattilaa ja keräävät kaikenmaailman pölyt ja muruset ennätysnopeesti. Tilasinkin Livingistä muun ohessa Tildan ihanan raikasta kangasta, ja surautin siitä verhot saarekkeen hyllyjen eteen. Tosin odottelen miehen inspiraatiota, että tuo verho joskus pääsisi paikalleen...Laitan siitä sitten kunnon kuvaa.
Kävin paikallisessa Sisustuspuoti Matildassa hakemassa uusia tiskirättejä ja muutaman "kristallin" olohuoneen kattolamppuun.


Eräs kaverini piti mielenkiintoiset kutsut; tarjolla oli kaikenlaisia ihania takorautatuotteita ( www.linnateras.fi). Sieltä oli aivan pakko saada hedelmäkori, jolle oikeasti oli tarvettakin, sillä entinen kori oli aivan liian pieni meidän perheen tarpeisiin.
Nyt pitäsikin painua taas pihalle, meillä on se kaamea vaihtolava edelleen pihalla täyttämistä odottamissa....

perjantai 7. toukokuuta 2010

Yhtä juhlaa:)

Nyt onkin oikein tuplajuhlaviikonloppu:). Mulla on tänään synttärit ja huomenna on Äitienpäivä, siinä juhlan aihetta kerrakseen. Olen todella huono järkkäämään mitään juhlia, viimeksi olen pitänyt synttärit itselleni 8- vuotiaana; sen jälkeen ilmoitin että kiitos riittää. Nykyään asenne on hieman eri, olsihan se aivan ihanaa juhlia ja pistää ja laittaa kaikkea syömistä jne, mutta ei vaan aika riitä. Joten ei siis varsinaisia synttärijuhlia tiedossa tänä(kään) vuonna. 10- vuotishääpäivää vietimme tuossa vajaa kuukausi sitten, ja rakas mies toi minulle ihanan kukka-asetelman. Kaikki natsaa aivan täydellisesti mun makuuni, joten tässä pari kuvaa tuosta kaunokaisesta!

Ulkona tämä on säilynyt todella hyvin, muutenkin tänä keväänä narsissit ja helmililjat ovat jaksaneet kukkia ennätyspitkään. Ainakin meillä...tavallisesti kun meillä kuolee kasvi kuin kasvi hetkessä. Jotain "viherpeukaloitumista" mussa ehkä on tapahtunut, koska sain elämäni ensimmäisen kerran orkideankin kukkimaan:). Näitä olen tappanut lukemattomia, mutta ehkä tämä miehen minulle ostama orkidea on sitkeämpi ja rakkaudella hoidettu, tiedä häntä.
Aurinkoista Äitienpäivää kaikille:)

lauantai 1. toukokuuta 2010

Wappu ihan pihalla;)


Joo eipä ole kovin innokkaita talkooapulaisia meillä näkynyt, mutta oman perheen voimin ollaan siivottu pihaa. Olen ehtinyt tekemään vallan mainioita löytöjäkin, nimittäin Hobby Hallista;). Kuvan mukaiset lasit ovat olleet hakusessa jo kauan, tietty loppu jo ikeasta eikä Askostakaan edukkaasti noita vastaavia enää saa. Jopa äitini on metsästänyt tollasia meille, mutta ei niin ei. Nyt tilasin, 6 kpl paketti maksaa 12,90 eli hinta on oikein hyvä näin lapsiperhettä ja kömpelöä äitiä ajatellen:).
Löytöjä ollaan tehty pihallakin, niistä sitten myöhemmin, kun saan kuvatuksiakin.

keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Ihana kevät!

Kevät on niin ihanaa aikaa, vihdoinkin saa olla ulkona ilman toppavaatetta ja saa nauttia auringosta! Tosin meillä alkaa pieni siivousahdistus iskemään päälle, koska akkunoista ei juurikaan nää ulos ja pölyä joka paikassa. Parempi pysyä' siellä ulkona vaan, niin ei huomaa tollasia;)
Ulkohommia olis kyllä vaikka muille jakaa. Autotallin rakentamisen jäljiltä piha on aika hirvee ja tarvis ottaa johonkin ammattilaiseen yhteyttä, että auttais tossa suunnittelussa tällästä poropeukaloa. Soraa on meinaan aika läjä, lisää tarvis vielä tilata( on painunut reippaasti) ja pihaan jää tyhmä kohta siihen, missä sora loppuu. Otan jossakin välissä kuvia...Vappuna onkin pihatalkoot, tilasin vaihtolavan ja sinne saadaankin sitten kaikki ylimääräiset risut ja männynkävyt:). Ja ehkä toi etupihakin siistimmäks, jes! Tervetuloa vaan talkosiin;) Kameran akku on latailematta edelleen, tässä kevätauringosta nauttiva Nasse kuitenkin . Jaa niin, tossa näkyy köökin uutta tapettiakin hippasen!

perjantai 16. huhtikuuta 2010

Yläkerran veski

Meillä on ylhäällä toinen veski, mikä ollaan onneks saatu tehdä oman näköiseks:). Tosin edelleen listat uupuu, mutta siihen tottuu:D. Kaapiston kanssa meillä kävi tuuri. Alkuperäinen suunnitelma oli, että ostetaan vanha pesukomuutti ja laitetaan allas siihen ja se on siinä. Komuuttia ei vaan löytynyt ja myinkin sitten jo ostetun altaan kaverille. Äidin kanssa mentiin eräille rakennusmessuille ja tämä kaapisto oli siellä esillä. Lienee turha mainita, että rakastuin! Kyseessä on siis ruotsalaisen Vedumin aivan upea hieman kustavilaisvaikutteinen kokonaisuus, tyylikkään mustana:). Sain edulliseen hintaan kaapin, valumarmorialtaan, hanan, käsisuihkun sekä peilikaapin valaisimella( se ei vaan mahtunut tuohon tilaan, ehkä joskus alakerran veskiremontissa hyödynnämme).
Pakko oli saada tuo Jeanne D´arcin puuritilämatto sinne, tykkään siitä kovasti. Alakertaan ei vois ees harkita, kun siellä lainehtii aina. Miinus tuossa vessassa on kissanhiekka- astia, se on tietty tosi ruma, onneks hiekoille on kivempia säilytyspöntöjä sentään. Olis hyvä bisnes jollekin luovalle ihmiselle, suunnitella ja valmistaa sisutuksellisempia kissanlaatikoita;). Ja jos joku keksii sellasen hiekan, mitä ei ole ympäriinsä, ostan heti yhden kontillisen!!


Ja tässä ylpeyteni aihe; mun vanha pottani!! On nyt meidän poikien käytössä. En oo raaskinu ees maalata...Tässä veskirempassa kyllä taas korostui se, että älä ikinä käytä kaveria työvoimana, älä vaikka sillä ois oma rakennusfirma. Meidän eka laattamies, meidän tuttuja, teki osuuttaan varmaan vuoden, aina lupas ja lupas, muttei herraa näkynyt tai meni kaljotteluksi meidän isännän kanssa. Lopulta otettiin yhteys toiseen firmaan, missä sitten homma hoidettiin kympin arvoisesti loppuun. Laattamies jopa pesi olkkarin lattian sekä rappuset päivänsä päätteeksi...ootteko moisesta kuullut, jälkensä siivoava remppamies? En minäkään ennen. Ei roskan roskaa jättänyt jälkeensä, samoin siivosi pihan, missä kävi laastit sekoittamassa. Suosittelen siis erittäin lämpimästi Kiinteistöuudistus Huhtamäkeä.

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Kontti- reissun satoa:)




Kävin eilen ihan hetken mielijohteesta tuolla Kontissa ja kannatti! Olen haaveillut olkkariin nojatuloista ja kuinkas ollakkaan, Kontissa oli just sellanen! Lähti heti mukaan, tietty. Päällisen tarvii, heitin Pentikin sängynpeitteen siihen enshätään, vaikka onkin vähän väärän kokonen ja liian tönkkö.
Toinen löytö oli ihanat maustepurkit, niitäkin oon etsiskellyt ja nyt sain peräti 8 kpl! En saa niitä nyt kuvattua, kun akku loppui kamerasta. myöhemmin sitten( pimeetä, kuvata nyt maustepurkkeja;D)

maanantai 12. huhtikuuta 2010

Vessataidetta by muksut


Siis aivan turhaan ollaan ostettu vessapaperitelineet molempiin vessoihin;D!

Kevätuutta;)

Hommattiin sen Ikean ison vaatekaapin tilalle Cafe Latte Spiritistä mielettömän ihana talonpoikaiskaappi. Oli muuten pienoinen homma ensin uudelleen sijottaa kaikki se krääsä, mitä siinä isossa kaapissa oli, huh! Nyt tämä kaappi on siis olohuoneessa ja miehen vaatteet mahtuvat sinne just hyvin. Kaappi on tuotu Baltiasta ja ainakin kaapin ovessa on 1922, eli ikääkin on ihan mukavasti;). Tykkään tästä ihan hirveesti. Pitää vielä hehkuttaa Cafe Latte Spritiä, palvelu oli kyllä aivan huippua!!



Mukavan rouhee yksityiskohta. Kaapit on kyllä saaneet aikas kahtiajakoisen vastaanoton tuttavapiirissä:D. Muutamat ovat olleet aivan myytyjä ja heti tiedusteelleet, mistä näitä kaappeja oikeen tulee;). Toiset taas ovat hieman katsoneet hitaasti ja kyselleet, että ootko ihan itse maalannut yms. Huomaa, että ihmiset ovat tottuneet kaikenmaailman lastulevyhuonekaluihin, joissa ei ole naarmun naarmua. Harva ymmärtää, että joku voi oikeesti tykätä tälläisistä helmistä.
Lastulevystä muuten eräs huomio...Jossakin postauksessa mainitsin niistä keittiössä olleista pallavaverhoista, mitkä olivat kellastuneet juuri tuossa olkkarin kaapissa ollessaan. Mää luulin, että se johtui auringosta tms, mutta oon aivan vakuuttunut, että se johtuikin säilytyspaikasta. Nimittäin tuon kaapin takaa paljastui entinen valkoinen, nykyään nikotiininkeltainen jalkalista:/. Eli kyllä vaan kuulkaa pitää paikkansa, että lastulevystä lähtee ties mitä huuruja...Älkää ostako.

Melkein naapurissa on Kukkapuoti Johanna, missä on myös maailman paras palvelu ja aina kaikkea ihanaa...sieltä pari keväistä kranssia. Olkkarissa tosin on pieni yliannostus noissa kransseissa, siellä taitaa olla kuusi niitä tällähetkellä...hups.

Kevät on niin ihanaa aikaa, tekis mieli ruopsutella vaan pihaa ja olla muutenkin auringossa, kun sitä vihdoin näkyy. Miinuspuolena on armoton koirakuume; tosin mieskin antoi jo luvan alkaa etsiä sopivaa nöffinkasvattajaa;D. Kyllähän tässä ollaan oltu ilman karvastajaa jo aivan liian pitkään. Myyrätkin ovat tehneet parina talvena ihan kauheesti tuhojaan puutarhassa, koirat piti ne kyllä hyvin poissa.

lauantai 3. huhtikuuta 2010

Inspiraatiota...

Tässä ollaan pikkusen koitettu lasten kanssa olla tossa pihalla. Sieltä lumen alta paltjastuu kaikenlaisia "aarteita", kuten rakennusjätettä, unhoon jääneitä lehtikasoja, leluja( suurin osa rikkinäisiä...)sekä tietenkin pieniä nokkosenalkuja. Istuteltiin pääsiäisen kunniaksi ruukkuihin narsisseja sekä helmililjoja, ihania väripilkkuja tuon kaiken mudan keskellä. Tänään taidetaan koittaa haravoida etupihalta syksyn lehdet pois, hävettää ihan kun kaikki aivan riipin raapin.
Etupihalla on myös sellanen epämääräinen pusikko, mikä on odottanut perkaamista jo vuosia. Kuusi on kaadettavien listalla, kasvaa ihan sähkölinjoihin kiinni. Vielä vaan ei ole vapaaehtoista metsuria ilmoittautunut:D. Samaisessa ryteikössä kasvaa rivistö isoja pajuja, joiden seassa on kauniita syreeneitä. Syreenit ilman muuta saavat jäädä, mutta pajut sais mun puolesta lähteä, sais vähän siistimmäksi tota kohtaa. En itse juurikaan välitä liian laitetusta pihasta, mieluummin sellainen rehevä ja romuromanttinen, missä muksuillekin piiloja, eikä pienet rikkaruoho- ja nokkoskasvustot haittaa.
Meille on ajettu tohon pihaan aikalailla soraa, eikä se oikeen miellytä. Ihailin eilen uusimman Viherpihan jutussa olleen vanhan talon kauniisti kivettyä pihaa...Olishan sellanen aivan ihana, mutta hintaa tulisi näinkin isoon plänttiin hieman liikaa:/. Samaisessa lehdessä oli kuitenkin ratkaisu meidän ongelmaan, nimittäin betonista itsevaletut pihalaatat! Vinkissä ne oli tehty isoja raparperin lehtiä hyväksikäyttäen ja näyttivät kuvassa just siltä, mitä haluan. Harmi vaan, kun meillä ei oo raparperia. Pitää mennä naapureille kerjuulle:)

tiistai 30. maaliskuuta 2010

Ihanaa, aurinkoa!!

Täällä on vietetty hieman hiljaiseloa tietokoneella, mutta kotosalla on tullut puuhailtua sentään jotain. Lisääntyvä auringonpaiste kyllä aiheuttaa sen, että tekis mieli pistää koko kämppä uusiks;)
Sen verran ollaan tehty, että mies tapetoi keittiön seinän, tai oikeastaan yhden osan...vastakkaiselta seinältä tarvis repiä vanhat vielä pois, niin sais senkin kuntoon. En viitsi alotella vielä, koska kesken se kuitenkin jää ja Otsolla on ihan pian synttärit.
Piti tosiaan keittiöstä laittaa kuvaa tänne, mutta en viitsi vielä, ei siellä ole edes verhoja nyt. Itseasiassa jouduin heittämään pois siellä aiemmin olleet valkoiset, pellavalaskosverhot, koska ne olivat kellastuneet säilytyksessä ihan nikotiinikeltaisiksi, yöks! Eipä lähtenyt pesussakaan...uudet pitää siis hankkia.
Innostuin tuosta tapettihommelista aika paljon, ja ruokahuoneeseen onkin suunnitteilla tälläistä, ihanan mariannekarkkimaista kukkatapettia yhdelle seinälle niin, että siitä saa nautittua myös olohuoneessa ollessaan. Olohuoneeseenkin on raakalautaseinä "tilauksessa" eli mies saa sellaisen sinne tehdä ehtiessään. Ei sitten malttais millään odotella...

perjantai 5. maaliskuuta 2010

Linkkivinkkejä;)

No niin, ehdinpä tännekin kirjottelemaan! Niitä Smegin jääkaappeja saa Saksasta ainakin keskustelupalstojen vinkkien perusteella edullisimmin rahtikuluin sellasesta putiikista kuin www.cucina24.de . Hinnat on tosiaan Suomen tasoon verrattuna paljon halvemmat ja me kyllä tilataan sieltä Smeg, kunhan tuo finanssipuoli antaa myöden.
Uudet kaapit tulivat www.sateenkaarentaa.fi verkkokaupasta, siellä on aikas ihania juttuja tälläkin hetkellä;). Upeita talonpoikaishuonekaluja on myös Cafe Latte Spiritillä.

Ja viimisenä; meillä tyhjätään nurkat kaikesta turhakkeesta, eli www.sekatavarapuoti.blogspot.com löytyy vaatetta, huonekalua, sisustusjuttua yms; lisäilen sinne niitä parin päivän välein kunhan ehdin! Tätä saa sitten levittää;)

perjantai 26. helmikuuta 2010

Vaatekaappi

Tältä näyttää olohuoneen uusi vaatekaappi. Tässä oli siis ennen tilalla Ikean Hemnes- lipasto, mikä siirrettiin yläkertaan lastenhuoneeseen. Tää on aikas ihana! Alunperin suunnittelin, että lipastossa olleet lastenvaatteet siirtyisivät tähän kaappiin, mutta tämä siirtyykin isännän vaatesäilytyspaikaksi. Aika hassua muuten, kolmen lapsen kaikki vaatteet mahtuvat yhteen lipastoon! Hakusessa on isompi vaatekaappi lapsia varten, kasvavathan nuo ihan silmissä ja vaativat pikkuhiljaa vaatteilleenkin enempi tilaa.

torstai 25. helmikuuta 2010

Lisää rahanmenoa...

Käväisin tänään lasten kanssa kaupassa. Kotona alkoikin sitten se iänikuinen hermojen kiristyminen. Meidän jääkaappi on armottaman pieni meille. Ei siinä auta muu kuin totuutta silmään katsominen tässä asiassa. Jos ja kun saan jotenkin muutaman päivän sapuskat tuupattua kaappiin ja ovenkin vielä nopeesti kiinni, on aivan turha kuvitella sinne sitten mahtuvan mitään ruokaa.
Mieskin on herännyt tähän ongelmaan. Olin aivan ällikällä lyöty, kun muutama viikko sitten kertoi haaveilevansa( no, ehkä vähän väärä ilmaisu, mutta siis tajuatte pointin;))Smegin retrojääkaapista!!! Siis mitä!!! Arvatkaa olenko sellasesta vihjannut, kerran jos toisenkin...nyt ilmeisesti pitkä aivopesu ja kaikenmaailman sisustuslehtien pakkoluettaminen kantaa siis hedelmää:)
Nykyinen kaappi on ihan perus jääkaappipakastin, jonka suunnittelemme siirtävämme autotalliin ja tilalle sitten Smeg. Maksavat maltaita Suomessa, ilmeisesti jossakin vaiheessa Saksasta sellaisen tilaamme...pieni säästöoperaatio vaan ensin;). Musta olis aivan ihana, punainenkin...

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

duhadenä edelleen...:/

Kevennykseksi taas kisu-a kuva:). Nassehan se siinä, ihanassa kevättalven auringonpaisteessa. Kissat ovat muuten ottaneet uudet, ehkä hieman hiirentuoksuiset ( ainakin mukavia koloja oli)kaapit ilolla vastaan. Varsinkin vaatekaapin päällä on mahtava loikoilla.


Ei sitten tule uuden kaapin kuvaamisesta mitään, kun vanha lipasto on hieman edessä. Ei jaksettu ehtoolla sitä enää purkaa ja kantaa ylös lastenhuoneeseen. Huomaa kyllä, että flunssa vie voimat. Tässä kuitenkin kuva ruokahuoneen senkin päältä. Olkkarissahan nuo samat roinat alunperin oli, sen yläkertaan siirtyvän lipaston päällä. Jännä miten sitä itse ihastuu tiettyihin esineisiin, ja haluaa pitää ne näkösällä. Tuon peilin tilalla oli vanha akkunanpoka. En todellakaan halua sitä minnekään varastoon jemmaan ja sen uusi sijoituspaikka aiheutti hieman päänvaivaa. Meillä kun seinätilaa ei juurikaan ole( ovia ja akkunoita joka puolella), on paikat vähissä. Jos ja kun( pidetään peukut pystyssä)saan olohuoneeseen vaatekaapin tilalle talonpoikaisen kaapin, jää seinällekin tilaa ja poka pääsee sitten siihen. Taidan vielä jonkun kivan tekstin siihen taiteilla.
Ja koska pikkulinnut ovat laulaneet, että meitä nuhaneniä on joka toisessa huushollissa, tulee tässä aivan ihanan ja oikeasti oloa helpottavan kuuman juoman resepti:
Flunssantappajatee:D
Rooibos- teetä( mieluiten irtoteetä luomuna; tosin esim. Nordqvistin pussirooibos on myös hyväksi havaittu)
luomusitruunan mehua
luiomuinkivääriä joko raastettuna tai paloina oman maun mukaan
luomuhunajaa
Eikun nauttimaan! Sopii juoda vaikka litratolkulla ja muutenkin, kuin flunssaisena. Inkivääri kannattaa antaa hetken muhia.
Pysytään terveenä!

tiistai 23. helmikuuta 2010

Tadaa!!

No nyt mä voin tehdä pienen paljastuksen; tullut hankittua kotiin pari ihastuttavaa kaappivanhusta!! Netissä törmäsin molempiin, ja oli hieman mutkia matkassa...mm. matkahuolto hukkasi yhden kollin ja niin edelleen...No eniveis, hyvää kannatti odottaa.
Keittiössä oli siis tarvetta erilliselle astiakaapille. Meillä kun mummun perintöastiat ovat sijoittuneet tällä hetkellä mm. vaatekaappiin, olin jo kotvan etsiskellyt niille arvoistansa säilytyspaikkaa. Tässä kuvassa on keittiön "romunurkka", tuo rottinkijuttu keräsi vaan kaikenlaista rojua sisuksiinsa eikä tossa seinähyllyssäkään ollut mitään järkeä, noin niinkuin säilytyksen kannalta.
Uusi ( tai "uusi", kaappi on vuodelta 1919) kaappi on sitten tässä, tadaa! Jopa meidän esikoinen ihastui siihen ja sen on jo hyvin;D. Astiat odottavat vielä siellä vaatekaapissa, koska mulla ei oo hyllypaperia!! Hakusessa ois esim Tildan ihanaa käärepaperia, mutta näyttävät olevan joka paikasta loppu. Tai ehkä laitan jotain kierrätyspaperia ja hieman pitsinauhaa, saas nähdä. Nuo kranssit on oikeestaan alunperin ostettu lastenhuoneen ikkunoihin jouluksi, mutta sopivat meidän puna-valkeaan köökiin hyvin nytkin olematta liian jouluiset kuitenkaan.
Tällästä...Kaappeja tuli toinenkin, mutta sen kuvaan huomenissa pistän kuvaa kun ehdin. Ollaan vieläkin kipeinä, tylsää!!
Nuo vanhat kaapit saivat mut kyllä ihan pauloihinsa. Kyllä noi meidän Ikea- lipastot( mitkä on kyllä ihan nättejä, mutta...)näyttävät nyt niiiiiin halvoilta ja jotenkin hengettömiltä. Mitähän kaikkea nämäkin kaapit kertoisivatkaan, jos osaisivat...:)